Terveys

  • Hyvinvoinnin kokemus rakentuu fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen tilanteen kokonaisuudesta. Kaikki osat vaikuttavat toisiinsa, joten hoidon ja hoivan palveluiden pitää olla yksilön kannalta laaja-alaisesti tuotettuja.
  • Sosiaalisen tuen ja sosiaaliturvan muotoja on kehitettävä niin, että kannustinloukkuihin, leipäjonoihin tai asunnottomaksi ei joudu enää kukaan.
  • Sosiaali- ja terveysalan palvelujen kehittäminen vaatii laajempia rakenteellisia ratkaisuja nyt, että voidaan olla tulevaisuuden yhteiskunnan muutoksiin paremmin valmistautuneita.
  • Esimerkiksi kivunhoidon parantamisessa on edelleen haasteita, joihin voidaan vastata vain, jos järjestelmä on kunnossa. Asiakastyön menetelmien kehittäminen arjen toiminnoissa onnistuu, kun puitteet sille on luotu jo organisaatiotasolla.
  • Sosiaali- ja terveyspalvelujen tulee perustua palvelun tarpeeseen eikä siihen, kuka palvelun maksaa tai tuottaa. Ennaltaehkäisyyn satsatut eurot ovat parasta kustannussäästöä ja avun oikea-aikaisuus on keskeisessä roolissa.
  • Hyvällä yhdyskuntasuunnittelulla voimme edistää terveyttä. Harrastus- ja virkistysmahdollisuudet, yhteisöllisyys ja luonnon läheisyys edistävät hyvinvointia. Toimivat kevyen liikenteen väylät ja esteettömyys edistävät liikkumista.

Koulutus

  • Koulutuksen korkea laatu tuottaa hyviä oppimistuloksia ja ennaltaehkäisee syrjäytymistä. Opetuksen ja koulutuksen kehittäminen tulee tehdä laatutavoitteet edellä – sitä kautta saadaan ihmiset huomioivaa taloudellista tehokkuutta.
  • Varhaiskasvatuksessa korostuu jokaisen lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön sekä perheiden tukeminen eri elämäntilanteissa. Lasten ja perheiden erilaisten tarpeiden huomioiminen on yhä laajemmin yhteiskunnan haaste tulevaisuudessa.
  • Peruskoulussa saatava osaamisen taso on turvattava. Peruskoulussa luodaan kivijalka, jolle myöhempi oppiminen rakentuu.
  • Koulutuksellinen tasa-arvo tarkoittaa todellisia mahdollisuuksia valita peruskoulun jälkeinen opiskelupaikka, riippumatta vanhempien taloudellisesta tilanteesta. Opintotukijärjestelmän tulee olla kannustava sekä opintojen etenemisen, että työelämäkokemuksen karttumisen suhteen.

Turvallisuus

  • Yhteiskunnallinen turvallisuus perustuu kansalaisten kokemukseen siitä, että he ovat osa tätä yhteiskuntaa ja tulevat kuulluksi päätöksiä tehtäessä.
  • Turvallisuuteen liittyvät palvelut ovat keskeinen osa yhdenvertaisuutta. On huolehdittava tarvittavin järjestelyin, että jatkossakin palo- ja pelastustoimi on osa lähipalvelua.
  • Ympäristön turvallisuus luodaan kestävän kehityksen ratkaisuilla: kaavoituksen ja rakentamiseen liittyvien määräysten tulee perustua tutkimuksella saatuun tietoon, yksilön ja yhteisön tarpeet ja osallisuus huomioiden. Puhdas luonto ja terve sisäilma ovat osa kansalaisten turvallisuutta.
  • Ilmastokysymykset tulee huomioida päätöksenteossa jokaisella tasolla. Meillä on vaikuttamisen mahdollisuudet omien valintojemme kautta. Kestävillä kotimaisilla hankinnoilla pienennämme jätemäärää ja haitallisia päästöjä. Samalla edistämme luonnonvarojen kestävää käyttöä, tuotantoeläinten hyvinvointia ja tuotannon sosiaalista kestävyyttä.
  • Suosimalla lähellä tuotettua ruokaa voimme edistää aluetaloutta ja työllisyyttä. Kuluttajalle lähiruoan lyhyt ja läpinäkyvä ketju merkitsee turvallisuutta.
  • Asuinalueiden arki ja elämän sujuvuus perustuvat turvalliseen liikkumiseen, yhteisöllisyyteen ja riittäviin palveluihin.