Ikääntyneiden, yli 65-vuotiaiden, osuus väestöstämme kasvaa ja jokaisella meillä on omanlainen näkemys siitä, miten tämä vaikuttaa yhteiskuntaamme tulevaisuudessa. Omat kokemuksemme esimerkiksi lähipiirimme vanhusten tilanteista vaikuttavat tietenkin ajatteluumme. Erilaisilla tutkimuksilla on pyritty etsimään tietoa, joka kuvaisi tilannetta laajemmin ja monipuolisemmin kuin mitä omat silmämme näkevät ja korvamme kuulevat.

Tutkimusten mukaan paljon sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja käyttäviä on noin 10 prosenttia väestöstä. Nämä ihmiset käyttävät sote-palveluista noin 80 prosenttia. Palvelujen käyttämisessä on siis olemassa huomattavia eroja. Onkin hyvä muistaa, että iso osa ikääntyneistä vanhenee hyvin toimintakykyisenä ja elää omannäköistään elämää arjen haasteista hyvin selviten. Tilastojen mukaan yli 90 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä asuu edelleen kotona.

Kokemus omasta ikääntymisestä liittyy tutkimustenkin mukaan vahvasti siihen, miten oma fyysinen toimintakyky vaikuttaa päivittäisistä toimista selviytymiseen. Tunnen todennäköisesti itseni vanhaksi erityisesti silloin, kun esimerkiksi liikkuminen on vaikeaa. Mieleltäni voin olla edelleen ”nuori” niin kuin ennenkin. Ikääntyneistä suurimman osan mielestä oleellisinta kotona selviytymisen kannalta tulevaisuudessa on kivuttomuus ja psyykkinen toimintakyky. Elämää rajoittavia sairauksia on helpompi hyväksyä, kun nämä asiat ovat kunnossa.

Tutkimukset eivät ole yksiselitteisesti pystyneet selittämään, vaikuttaako ikääntyminen persoonallisuuteemme: joidenkin tutkimusten mukaan ikääntyminen vaikuttaa ja joidenkin tutkimusten mukaan ei vaikuta. Ei siis voida ainakaan todeta, että ikääntymisen myötä ihmisten mielipiteet muuttuisivat samankaltaisiksi. ”Omannäköistä elämää edelleen” on luultavasti meistä monen toivekuva omasta vanhenemisesta.

Kristiina Helminen, Terveysalan lehtori, TtT, Saimaan ammattikorkeakoulu

Julkaistu Etelä-Saimaassa 8.4.2018.